Jyväs-Shakki ry
  • Ajankohtaista
  • Kerhotoiminta
  • Seurajoukkueiden SM-sarjat
  • Historia
  • Yhteystiedot
  • Pelejä
  • In English

Jyväs-shakki
Shakkia Jyväskylässä vuodesta 1933

Jyväs-shakin historiaa

2/16/2020

0 Comments

 
Picture
Lehtileike vuodelta 1933
​Jyväs-Shakin kaudella 2002 – 2003 ensimmäistä kertaa voittama seurajoukkueiden Suomen mestaruus oli
samalla kaupungin 70-vuotisen shakkikulttuurin voitto. Moni mestarijoukkueen pelaaja oli saanut
alkuoppinsa JyS:n edeltäjien, 1933 perustetun Jyväskylän Shakkikerhon ja 1946 aloittaneen Jyväskylän
Työväen Shakkikerhon kerhopeleistä. JyvTS oli noussut viimeistään 1970-luvulla ”porvarillista” kilpailijaansa
toiminnallisesti vahvemmaksi ja JySK:n toiminnan kuihduttua saman vuosikymmenen lopulla suurin osa
pelaajista siirtyi JyvTS:n riveihin. ”Jytsi” pelasi viimeisen SM-liigakautensa 1992-1993, jonka jälkeen kerho
muutti nimensä Jyväs-Shakiksi.

Jyväskylän Shakkikerhon perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 17.12.1933. Perustamisvaiheessa
kerhoon liittyi 15 jäsentä. Alkuvuosien pelaajat kuuluivat pääasiassa pikkukaupungin porvarilliseen
keskiluokkaan ja oppikoulunuorisoon. Kerhopelaajien vaihtuvuus oli suurta paikkakunnalta muuttojen
vuoksi: mm. jääkärieversti Gunnar Heinrichs kävi kerholla pelailemassa toimiessaan Keski-Suomen
sotilasläänin komentajana 1935 – 1938. Huomionarvosta on, että ennen sotaa kerhoon liittyi monia
työläistaustaisia harrastajia. Työväen Shakkiliitto perustettiin 1934, mutta Jyväskylässä eri poliittiset aatteet
ja sosiaaliryhmät mahtuivat sotaa edeltävinä vuosina samaan kerhoon.

1930-luvun puolivälissä Keski-Suomea huuhtoi shakki-innostuksen aalto. Peliä tekivät tunnetuksi
mestareiden simultaaniesitykset ja Eero Böökin ensimmäiset kansainväliset menestykset pantiin merkille.
Suomen mestari Birger Rasmunsson poikkesi Jyväskylässä helmikuussa 1935 ”propaganda- ja
simultaanikierroksellaan”. Itävaltalainen suurmestari Rudolf Spielmann vieraili Jyväskylässä huhtikuussa
1935 osana Suomen kiertuettaan ja antoi simultaanin 30 pelaajaa vastaan; sanomalehti Sisä-Suomen
mukaan tämä oli ”Jyväskylän shakkimiesten suuri päivä”. Romanttisen hyökkäyspelin viimeinen mohikaani
oli aiemmin vieraillut Suomessa 1909 ja 1925. 51-vuotias Spielmann oli hiljattain jättänyt kotimaansa
uhkaavan poliittisen ilmapiirin vuoksi. Parhaimmillaan hän pelasi edelleen huipputasolla. Vuoden 1935
helmikuussa Spielmann oli Moskovan turnauksessa sijoittunut viidenneksi Botvinnikin, Flohrin, Laskerin ja
Capablancan kintereillä, vaikka 12-siirtoinen häviö Botvinnikille herätti epäilyksiä parhaiden päivien
jäämisestä taakse. Aiemmin päivällä pelaajat lämmittelivät Jyväskylän ja Saarijärven kerhojen välisellä
ottelulla. Saarijärveläiset tohtori Arvo Järvinen ja johtaja L. Laurikainen yltivät simultaanissa remissiin,
mutta muut pelit suurmestari voitti ”ilman nokankopautusta”.

Propaganda teki tehtävänsä, sillä vuoden 1935 lopulla shakkikerhoja toimi Jyväskylän ohella ainakin
Vihtavuoressa, Laukaassa, Petäjävedellä ja Jämsässä. Jyväskylän kerhon pelaajat kävivät antamassa
simultaaninäytöksen oppikoululaisille maaliskuussa 1936. Insinööri R. Enarvi siirteli Spielmannin tyyliin ja
korosti avausteorian perusteiden osaamisen tärkeyttä esittelemällä aloittelijoille outoa kuningasgambiittia
näytöksessä pelatulla pelillä, joka ”ei tavallisessa mielessä ole julkaisukelpoinen”. 1.e4 e5 2.f4 Ld6? ”Musta
on hämmästynyt valkean toisesta siirrosta ja ryhtynyt heti suojaamaan uhattua talonpoikaa”. Kevättalvesta
1936 lähtien sanomalehti Sisä-Suomessa ilmestyi shakkipalsta, jossa esiteltiin pelejä niin mestari- kuin
kerhoturnauksista. Avausteoreettisessa osaamisessa oli opiskeltavaa, mutta ainakin klassinen ranskalainen
lähettiuhraus tunnettiin:




​Sotavuodet

Sota katkaisi Keski-Suomessa lupaavasti virinneen shakkiharrastuksen – 1944 kaatuneen konttoristi Niilo
Lahtisen osalta lopullisesti. Rintamalla shakkia pelattiin ajanvietteenä ja sotasairaaloissa etenkin jatkosodan
asemasotavaiheessa. Virolainen suurmestari Paul Keres turnasi Euroopassa sodasta huolimatta ja hän
vieraili Jyväskylässä kesäkuussa 1944 vain hieman ennen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkua. Keresin
simultaanikierros ulottui Pohjois-Suomeen saakka.
Sodan jälkeen shakinnälkä oli suurta. Muuttuneet sisäpoliittiset asetelmat heijastuivat shakkielämään ja
työväestöön itsensä identifioineet harrastajat perustivat lokakuussa 1946 Jyväskylän Työväen Shakkikerhon
Työväentalon biljardisalilla. Pulakausi näkyi ja kuului JyvTS:n alkuvuosien pikapeleissä. Kelloja ei ollut, joten
vapaakierroksella ollut huusi siirtokehotuksen aina viiden sekunnin jälkeen. Sodan jälkeen ja 1950-luvulla
harrastajamäärät olivat suurimmillaan. JySK ja JyvTS aloittivat vuosittaiset keskinäiset ottelut monimiehisillä
joukkueilla. Shakkikerhoja oli 1947 Jyväskylän ohella toiminnassa ainakin Jämsässä, Luonetjärven
varuskunnassa, Tikkakoskella, Korpilahdella, Säynätsalossa, Saarijärvellä ja Äänekoskella. 1950-luvulla
kerhot kamppailivat pikapelin kiertopalkinnosta, ”Tikkakosken tornista”.
JySK esiintyi myös maakunnan ulkopuolella. Sodanjälkeisten vuosien ilmiö olivat maaseutukaupunkien
väliset ottelut. 1946 – 1950 pelattiin ”kuuden kaupungin turnausta”, jolloin vastustajina olivat Kuopio,
Lappeenranta, Kouvola, Mikkeli ja Imatra. Maaliskuussa 1947 jyväskyläläiset vierailivat Vaasassa
pohjalaisten vieraina, jolloin tappio tuli vaasalaisten lisäksi pietarsaarelaisille ja lapualaisille. Viimeisessä
ottelussa lukemat olivat 0,5 – 9,5. Kerhon puheenjohtaja, Hankasalmen kunnanlääkäri Viktor Saloheimo
kaipaili paluumatkalle Keski-Suomeen ”maanalaista tunnelia”. JyvTS:n yhteydet maakunnan ulkopuolelle
olivat satunnaisemmat, mutta kerho pelasi yksittäisiä otteluja muiden kaupunkien työväen shakkikerhoja
vastaan.
Picture
Jyväskylän Shakkikerhon ja Jyväskylän Työväen Shakkikerhon hegemoniaottelu 1952. Ykköspöydällä (oik.) Jyväskylän shakkielämän vuosikymmenien aikainen voimahahmo Väinö Huttunen (JyvTS) vastassaan JySK:n Erkki Puhakka. Vasemmalla viimeisellä pöydällä 15-vuotias Risto Kauranen (Kolu 1986)



​Ensimmäiset Jyväskyläläiset Shakkimestarit

​Ensimmäinen jyväskyläläinen shakkimestari – jos määritelmänä on tiukasti paikallinen kasvattajaseura ja korottuminen mestariksi vielä kaupungissa asuessa - oli Jorma Vesterinen (1918-1980). Hän liittyi Jyväskylän shakkikerhoon 17-vuotiaana lyseolaisena 1936 ja voitti heti kerhon syysturnauksen. Jyväskylän lyseosta 1938 ylioppilaaksi kirjoittanut Vesterinen valmistui sodan jälkeen metsänhoitajaksi ja muutti Helsinkiin 1947 eli samana vuonna kuin korottui shakkimestariksi. ”Menetys oli korvaamaton”, kuten kerhon vuosikertomukseen kirjattiin. Vesterisen shakkiuran huippu oli maajoukkue-edustus Amsterdamin shakkiolympialaisissa 1954. Alkuerissä vastaan asettui Neuvostoliiton Vasili Smyslov, joka oli edellisenä vuonna voittanut Zürichin vahvan turnauksen ja oli valmistautumassa MM-otteluun Mihail Botvinnikia vastaan. Vesterinen kamppaili loppupeliin saakka:
​

​Toisena ”kantajyväskyläläisenä” mestariksi korottui 1956 Veikko Hänninen (1929 – 1981), joka urallaan edusti molempia Jyväskylän kerhoja. Myös hän pääsi aistimaan kansainvälistä tunnelmaa Hollannissa Wageningenin alueturnauksessa 1957. Taso oli odotetun kova, mutta viimeisen sijan Hänninen onnistui kolmella voitollaan välttämään. Pohjoismaiden vahvin pelaaja, Tanskan 22-vuotias Bent Larsen oli edellisenä vuonna korottunut suurmestariksi loistotuloksella Moskovan shakkiolympialaisissa ja pelattuaan tasan maailmanmestari Mihail Botvinnikin kanssa. Hänninen oli lähellä suuryllätystä.
 
Hänninen, Veikko – Larsen, Bent (Kuningatarsotilaspeli, A45)
Wageningen 1957
 
1. d4 Rf6 2. e3 g6 3. Ld3 Lg7 4. Rd2 O-O 5. f4 (Kivimuurihyökkäys!) c5 6. c3 d6 7. Rgf3 Rd5 (hieman outo paikka ratsulle) 8. Re4
cxd4 9. exd4 Lf5 10. O-O b5!? 11.Rg3 (Valkea saa kuin saakin haluamansa eli hyökkäysmahdollisuuksia kuningassivustalla: g3-ratsu tukee f- ja h-sotilaiden etenemistä)) Lxd3 12. Dxd3 Db6 13. f5 Rd7 14. Kh1 Tac8
15. Ld2 Tc7 16. Tae1 R7f6 17. fxg6 hxg6 18. Rg5 Dc6 19. h4!? Dc4 (Musta kalastelee itselleen edullista daaminvaihtoa. 19…b4 20.h5 terävin pelein) 20. Db1! b4? (nyt tämä siirto johtaa mustan suoraan häviön partaalle. Mustan vastapeli kuningatarsivustalla jähmettyy daamia uhkaavaan välisiirtoon, jonka jälkeen valkealle jää vapaat kädet sommitella mustan kuningasasema hajalle. Vastapeliä antaisi 20…e5) 21. b3
Da6 22. c4 Rc3 23. Lxc3 bxc3 24. h5! Da5
Picture
Muistokirjoituksessaan tammikuussa 1981 seuratoveri Risto Kauranen kirjoitti taiteita monipuolisesti harrastaneen Hännisen olleen myös shakinpelaajana artisti, joka ”loihti peleissään rikkaan shakillisen mielikuvituksensa avulla raikkaita ja usein varsin omaperäisiä sommitelmia kuin ehtymättömästä lähteestä”.  Lienee selvää, että Hänninen oli mielessään jo laskenut mustan kuningasaseman murskaavat lyönnit f7- ja g6-pisteisiin. Edellisellä siirrollaan musta yrittää tuoda daaminsa mukaan puolustukseen, joten kuningatar on ensin katkaistava ulos pelistä.
25. d5? Kauniisti voittoasemaan olisi johtanut toinen katkosiirto 25.c5! Tämän jälkeen esimerkiksi 25…dxc5 26.hxg6 cxd4 27.gxf7+ on mustan häviö ja puolustusyritys 25…Rh7 26.Rxf7! Txf7 27.Dxg6 h6-uhkauksin on toivottoman oloista.
25…c2! 26. Dxc2 (Dc1!? oli mahdollinen, jolloin laudalle jää edelleen vaikeasti arvioitavaa taktiikkaa) Dxd5 27. Rf5? (27.cxd2 Txc2 28.Txe7 Rxd5 vaikuttaa vielä tasavoimaiselta loppupeliltä, mutta ilmeisesti valkean oli liian vaikea luopua sommitteluhaaveistaan. Spekulatiivisen ratsunuhrauksen jälkeen Larsen ei anna enää mahdollisuuksia 28.  gxf5 28.Txf5 Qd4 29. Rf3 Db6 30. Dd2 Tc5 31. Rh4 Rxh5 32. Dg5 Da5 33. Tef1 e6 34. Dxh5 exf5 35. Rxf5 Txf5 36. Txf5 De1+ 37. Kh2 Le5+ 38. g3 Dxg3+ 39. Kh1 De1+ 40. Kg2
De4+ 41. Kf1 Lg7 (0-1)
 
 
Menestynein jyväskyläläinen pelaaja on ollut JyvTS:n kasvatti Risto Kauranen (s.1937) kirjeshakin suurmestarin arvollaan (1977) ja kirjeshakin MM-turnauksen 1984 – 91 turnauksen pronssimitalillaan. Lähishakissa Kauranen korottui mestariksi 1964. Vuoden 1967 Suomen mestaruusturnauksessa Kauranen sijoittui keskiryhmään tuloksella 7/15. Mestaruuden voitti 1950- 60-luvulla Suomen shakkilautoja hallinnut KvM Kaarle Ojanen, mutta Kaurasen oivallukset olivat hänelle liikaa:
 
Kauranen, Risto - Ojanen, Kaarle (Sisilialainen puolustus, Najdorfin muunnelma, B96)
SM-turnaus 1967
 
1. e4 c5 2. Rf3 d6 3. d4 cxd4 4. Nxd4 Rf6 5. Rc3 a6 6. Lg5 e6 7. f4 Rbd7 8. Df3
Le7 9. Lc4 (Tämä lähettisiirto näyttää jääneen nykyään lähes unhoon, vaikka se on epäilemättä ihan pelikelpoinen. 9.0-0-0 Dc7 10.g4 johtaa teräviin päämuunnelmiin. 9…h6 10. Lxf6 Lxf6 11. O-O-O Da5? Yksi löysä siirto riittää, kun vastassa on avauksen ideat hyvin tunteva spesialisti. Normaalisiirto on 11…0-0, jonka jälkeen mustat ovat pärjänneet. Kaurasen hyökkäys on sisilialaisen oppikirjamaista ”peruskauraa”.
Picture
​12. e5! dxe5 13. Rxe6! fxe6 14. Lxe6 Rf8
15. Ld5 (Lopputulos oli sama pelissä Kristjansson S. – Wilhelmi, C., Reykjavik 1997 15. Lb3 jälkeen) Re6 16. Dh5+ Ke7 17. fxe5 Lg5+ 18. Kb1 Tf8 19. Dg6 Ld7 20. Lb3 Tae8 21.
Td5 b5 22. Thd1 Lc8 23. Td6 1-0.
Picture
Työväen Shakkiliiton mestaruusturnaus 1961: takana Matti Rantanen – Risto Kauranen, edessä Veikko Hänninen – Eero Hillilä (Kolu 1986)


Teksti ja analyysit: Olli Matikainen
Ulkoasu: Jan Westrén-DOll
Lähteet:
Jyväskylän Shakkikerhon arkisto (Kansallisarkisto)
Sisä-Suomi (Historiallinen sanomalehtiarkisto)
Böök, Eero E., 77 valittua peliä. Porvoo 1952.
Kolu, Antti, Shakkia 40 vuotta. Jyväskylän Työväen Shakkikerho. Jyväskylä 1986.
0 Comments

JYSsin arkistoista!

2/12/2020

0 Comments

 
​Tuomme päivän valoon pelimateriaalia, jonka olemassa olosta JyS:issä on tähän asti tiennyt vain yksi henkilö. Kunniapuheenjohtajamme Väinö Huttunen (1917-2016) säilytti pelitaitonsa korkeaan ikään. Seuraava peli tallennettiin hänen 85.:tenä elinvuotenaan. Peli on pelattu Risto Kaurasen kotona Väinönkadun kulmauksessa. Kuulemamme mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun Väiski pelasi kyseisessä paikassa.
​
0 Comments
Powered by Create your own unique website with customizable templates.
  • Ajankohtaista
  • Kerhotoiminta
  • Seurajoukkueiden SM-sarjat
  • Historia
  • Yhteystiedot
  • Pelejä
  • In English